Korroosionesto sähkökaapeissa ja ohjausjärjestelmissä: ennaltaehkäisevän kunnossapidon opas
- 30.7.
- 6 min käytetty lukemiseen
Asiantuntija-artikkeli | Zerust Oy | 30.07.2026
Lukuaika: noin 7 minuuttia
Tuotantolinja pysähtyy keskellä työvuoroa. Vianetsintä alkaa heti, mutta syytä on vaikea löytää. Mittarit näyttävät epävakaita lukemia. Hetken kuluttua kaikki toimii jälleen normaalisti. Muutaman päivän päästä sama tapahtuu uudelleen.
Suomalaisessa teollisuudessa tämä on kunnossapidolle tuttu tilanne. Vika ei välttämättä ole tehoelektroniikassa, mekaniikassa tai ohjelmistossa. Sen taustalla voi olla pieni hapettunut liitos sähkökaapin sisällä – liitos, joka katkaisee signaalin satunnaisesti ja tekee viasta vaikeasti jäljitettävän.
Sähkökaappien sisäinen korroosio on yksi teollisuuden hiljaisimmista mutta usein kustannustehokkaasti ehkäistävistä vikatyypeistä. Sitä ei aina huomata rutiinitarkastuksissa, koska ongelma voi alkaa hyvin pieniltä pinnoilta ja edetä vähitellen. Silti juuri tällaiset ilmiöt voivat aiheuttaa prosessi-, kemian- ja paperiteollisuudessa selittämättömiä seisokkeja, joiden juurisyytä on vaikea tunnistaa.
Tässä artikkelissa käymme läpi, miksi sähkökaappien korroosio on kasvava ongelma, millaisia tyypilliset virhetilanteet ovat ja miten ennaltaehkäisevä suojaus voidaan toteuttaa käytännössä.
Miksi sähkölaitteet altistuvat korroosiolle teollisuudessa?

Sähkökaappi suunnitellaan suojaamaan sisäänsä asennettuja komponentteja ympäristöltä. Käytännössä täydellistä eristystä on kuitenkin vaikea saavuttaa. Kaappien tuuletusaukot, kaapeliläpiviennit ja ovien tiivisteet päästävät ilmaa sisään.
Tehdasympäristössä tämä ilma ei ole aina puhdasta.
Zerustin globaali asiantuntija Tom White on jakanut tehdasympäristöjä korroosioriskin näkökulmasta useisiin luokkiin. Erityisen vaativia ympäristöjä ovat esimerkiksi paperi- ja sellutehtaat, petrokemian laitokset, jätevedenpuhdistamot ja voimalaitokset. Näissä ympäristöissä ilmaan voi vapautua rikkipitoisia kaasuja, kuten rikkivetyä, rikkidioksidia ja merkaptaaneja.
Jo pienet pitoisuudet näitä kaasuja voivat käynnistää kemiallisia reaktioita kupari- ja hopeapinnoilla, joita käytetään esimerkiksi piirilevyjen liitoksissa, kosketinpinnoissa ja juotosrajapinnoissa.
Myös EU:n RoHS-direktiivi on vaikuttanut tilanteeseen. Vaikka direktiivi on ympäristön kannalta tärkeä edistysaskel, lyijyttömät juotosseokset ja muut korvaavat materiaalit ovat tuoneet markkinoille komponentteja, jotka voivat olla aiempia ratkaisuja herkempiä tietyille korroosioilmiöille.
Lopputuloksena ohjausjärjestelmien vikaherkkyys voi kasvaa samaan aikaan, kun teollisuuden automaatioaste nousee. Yksittäisen vikatilanteen hinta on myös aiempaa suurempi, koska tuotantolinjat ovat yhä tiiviimmin integroituja.
Tyypilliset korroosiomekanismit sähkökaapeissa
Asiakaskäynneillä vastaan tulee erityisesti kaksi vauriotyyppiä, jotka voivat aiheuttaa vaikeasti jäljitettäviä ongelmia sähkökaapeissa ja ohjausjärjestelmissä.
Metalliset viikset eli whisker growth.
Tinasta tai hopeasta voi kasvaa hiusmaisia, sähköä johtavia kuituja. Ilmiöstä käytetään usein myös nimitystä tinaviikset, erityisesti silloin, kun viikset syntyvät tinapinnoitteista tai lyijyttömistä juotoksista. Nämä viikset voivat ulottua usean millimetrin pituisiksi ja hetkellisesti yhdistää kaksi erillistä johdinrataa, jolloin seurauksena voi olla satunnainen oikosulku. Ongelma voi kadota itsestään, kun virtapiiri katkaisee yhteyden. Lopputuloksena on vaikeasti jäljitettävä vika, joka saattaa näkyä tuotannossa vain hetkellisinä häiriöinä.
Hiipivä korroosio eli creep corrosion.
Hiipivässä korroosiossa korroosiotuotteet leviävät vähitellen piirilevyn pinnalla ja muodostavat kerrostumia, jotka häiritsevät signaalien kulkua. Aluksi vaikutus voi olla lievä, mutta ajan myötä se voi pysäyttää komponentin toiminnan kokonaan. Tämä vauriotyyppi viittaa usein rikkipitoisten kaasujen läsnäoloon.
Myös pölyllä on merkittävä rooli. Pölyhiukkaset kulkeutuvat jäähdytysilman mukana sähkökaappiin ja vaikuttavat usealla tavalla. Ne voivat tukkia jäähdytysreittejä, jolloin komponentit lämpenevät ja korroosio etenee nopeammin. Pöly voi myös sisältää rikkiä tai klorideja, jotka käynnistävät kemiallisia reaktioita pinnoilla. Lisäksi hienojakoinen ja sähköä johtava pöly voi muuttaa impedanssia tai luoda epätoivottuja virtareittejä komponenttien välille.
Kun pölyyn yhdistyy kosteus, korroosioilmiöt kiihtyvät. Pölyhiukkaset voivat toimia ioneille kuljetusalustana, jolloin sähkökaapin sisällä alkaa tapahtua reaktioita, jotka eivät olisi mahdollisia kuivassa ympäristössä.
Miten ongelmaa on ratkaistu maailmalla?
Asia, johon suomalaisessa teollisuudessa ollaan vasta laajemmin heräämässä, on ollut osa kunnossapitokäytäntöjä monissa aasialaisissa ja amerikkalaisissa teollisuuslaitoksissa jo pitkään.
Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on Mexico Cityn metrojärjestelmä. Maailman vilkkaimpiin lukeutuvan metron sähköjärjestelmät kärsivät pitkään toistuvista vikailmoituksista. Ympäristö on vaativa: kosteutta, ilman epäpuhtauksia ja jatkuvaa, jopa 20 tunnin käyttöä vuorokaudessa.
Zerust ehdotti VCI-kapseleiden asentamista sähkökaappeihin. Kapseli vapauttaa kontrolloidusti VCI-molekyylejä suljettuun tilaan, jossa ne muodostavat metallin pinnalle suojaavan molekyylikerroksen. Kerros ei vaikuta sähkönjohtavuuteen, ei kerää pölyä eikä vaadi laitteen alasajoa.
Pilotin tulokset olivat selkeät: vikailmoitusten määrä laski merkittävästi, järjestelmän vakaus parani korkeissa kosteusolosuhteissa, kunnossapitokäyntien tarve väheni ja kokonaiskustannukset laskivat. Pilotin perusteella ratkaisu otettiin käyttöön ensin yhdellä linjalla ja myöhemmin koko metroverkossa.
Vastaavia tuloksia on saatu paperitehtaista, petrokemian laitoksista ja voimalaitoksista eri puolilla maailmaa. Suomessa Zerust on alkanut tehdä vastaavaa työtä erityisesti kunnossapidon ammattilaisten kanssa, jotka etsivät keinoja vähentää selittämättömiä seisokkeja.
VCI-kapselin toimintaperiaate käytännössä

Toimintaperiaate on yksinkertainen. Kapseli on tyypillisesti pieni, sähkökaappiin kiinnitettävä yksikkö. Sen sisällä on Zerustin VCI-kemiaa, joka vapautuu kontrolloidusti suljettuun ilmatilaan.
Ilmaan vapautuneet molekyylit kulkeutuvat sähkökaapin sisällä ja kiinnittyvät kemiallisesti metallipintoihin. Ne muodostavat ohuen, molekyylitason kalvon, joka auttaa ehkäisemään uusien hapettumisreaktioiden alkamista.
Olennaisia ominaisuuksia ovat:
Kalvo on näkymätön ja kuiva, eikä se vaikuta sähkölaitteen normaaliin toimintaan.
Kapselia ei tarvitse poistaa huoltojen yhteydessä.
Suojaus toimii myös sähkölaitteen ollessa jännitteellinen.
Vaikutusaika on tyypillisesti yhdestä kahteen vuotta, minkä jälkeen kapseli vaihdetaan.
Mallista riippuen kapseli voi olla niin sanottu drop and forget -tyyppinen ratkaisu, jossa on tarrakiinnitys ja QR-koodi vaihtoaikataulun seurantaa varten. Asennus vie yleensä vain muutaman minuutin per kaappi.
Kunnossapito-ohjelman rakentaminen
Kapseleiden tehokas hyödyntäminen vaatii järjestelmällisen lähestymistavan. Yksittäinen kapseli kriittisessä kaapissa auttaa, mutta todelliset tuotantovarmuuden parannukset syntyvät kokonaisvaltaisen ohjelman kautta.
Vaihe 1: Riskien kartoitus. Käydään tehtaan tilat läpi ja tunnistetaan kriittiset sähkökaapit. Mitkä ohjauskeskukset pysäyttäisivät tuotannon vikaillessaan? Mitkä kaapit sijaitsevat erityisen vaativassa ympäristössä, esimerkiksi prosessikemikaalien, höyryjen tai jäteveden lähellä? Mitkä järjestelmät ovat ikääntyneitä tai sisältävät lyijyttömän elektroniikan varhaisia versioita? Kartoituksen lopputuloksena syntyy priorisoitu lista.
Vaihe 2: Ensimmäinen asennusvaihe. Aloitetaan kriittisimpien kohteiden suojaamisella. Kapselit mitoitetaan kaapin tilavuuden mukaan. Asennuksen yhteydessä dokumentoidaan kaapin lähtötila esimerkiksi valokuvilla ja huoltohistorian tarkistuksella.
Vaihe 3: Seuranta ja vaihto. Kapselien vaihto sovitetaan tehtaan muuhun kunnossapitorytmiin. Useimmiten kahden vuoden vaihtokierto toimii hyvin osana muuta ennaltaehkäisevää huoltoa. QR-koodien skannaus auttaa varmistamaan, että vaihtoja ei unohdeta.
Vaihe 4: Toimintatapojen kehittäminen. Jos kapseleita käytetään aktiivisesti, kannattaa samalla tarkistaa myös muut kunnossapidon käytännöt: ilmansuodatuksen taso, kaappien tiivisteiden kunto, puhdistusvälit ja kosteudenhallinta. Tarvittaessa ilmanvaihdon suodatusta voidaan arvioida esimerkiksi MERV-luokitusten avulla.
Konkreettinen tarkistuslista kunnossapitopäällikölle
Jos haluat aloittaa sähkökaappien korroosioneston pilotin omassa tehtaassasi, alla oleva lista auttaa pääsemään liikkeelle.
1. Listaa kriittisimmät sähkökaapit. Ota yhteyttä tuotantoon ja kysy, mitkä kaapit ovat aiheuttaneet selittämättömiä vikoja viimeisen 24 kuukauden aikana. Listalla voivat olla esimerkiksi paperitehtaiden ohjauskeskukset, kemiantehtaiden DCS-järjestelmät, jätevedenpuhdistamoiden taajuusmuuttajat ja voimalaitosten generaattoreiden valvontayksiköt.
2. Tarkista, mitä komponentteja kaapit sisältävät. Onko kyseessä uudempi lyijytön elektroniikka vai vanhempi rakenne? Onko kaapeissa muunnostekniikkaa tai komponentteja, joissa käytetään hopeapintaisia kosketinpintoja? Tämä vaikuttaa kemikaaliriskin arviointiin.
3. Mittaa kaappien ympäristö. Lämpötila ja suhteellinen kosteus voidaan mitata käsimittareilla. Kaapin sisäilman tarkempi koostumus vaatii erikoistunutta mittauskalustoa, mutta sitä ei aina tarvita. Jos rikkipitoiset kaasut ovat alueella tunnettu ongelma, lähtökohta on jo selvä.
4. Pilotoi yhdellä kriittisellä kaapilla. Asenna VCI-kapseli yhteen sähkökaappiin ja seuraa tilannetta 6–12 kuukauden ajan. Vertaa vikatilastoja edelliseen vastaavaan ajanjaksoon.
5. Dokumentoi tulokset. Jo yhden seisokkitunnin välttäminen prosessiteollisuudessa voi kattaa kapseleiden vuotuiset kustannukset moninkertaisesti. Tämä on tietoa, joka auttaa perustelemaan suojauksen laajentamisen koko tehtaalle.
6. Kouluta kunnossapitohenkilöstö. Yksinkertainen, käytännönläheinen koulutus auttaa varmistamaan, että kapseleita ei poisteta huoltojen yhteydessä epähuomiossa. Samalla henkilöstö oppii tunnistamaan varhaisia korroosion merkkejä piirilevyillä ja kosketinpinnoissa.
7. Suunnittele vaihtoaikataulut osaksi ennakoivaa kunnossapito-ohjelmaa. Kapseleiden vaihto on luonteva osa muuta huoltokäyntiä, eikä se tyypillisesti vaadi erillistä käyntiä.
Milloin kannattaa pyytää asiantuntija paikalle?
Useimmissa tapauksissa kunnossapitopäällikkö voi tehdä alkuvaiheen kartoituksen itse. On kuitenkin tilanteita, joissa ulkoista asiantuntemusta kannattaa hyödyntää.
Asiantuntija-arvio on hyödyllinen esimerkiksi silloin, kun tehtaan ympäristö halutaan luokitella ISA-luokituksen mukaisesti eikä omaa mittauskalustoa ole. Apua kannattaa pyytää myös, jos sähkökaappien sisältä on jo löytynyt selviä korroosiojälkiä ja vaurion laajuus on epäselvä.
Ulkoinen arvio voi olla perusteltu myös silloin, kun kunnossapito-ohjelmaa rakennetaan ensimmäistä kertaa systemaattisesti ja halutaan välttää yleisimmät virheet. Lisäksi vakuutusyhtiö tai laatujärjestelmäauditointi voi edellyttää dokumentaatiota korroosion hallinnasta.
Zerust käy asiakkaiden tehtaissa veloituksetta arvioimassa korroosionestoa osana kunnossapitoa. Käynti kestää tyypillisesti puoli päivää, ja sen jälkeen asiakkaalla on käytössään konkreettinen toimintasuositus ja kustannusarvio.
Yhteenveto
Sähkökaappien korroosio on yksi teollisuuden hiljaisimmista syistä tuotannon selittämättömiin vikoihin. Ongelma korostuu, kun teollisuusilman epäpuhtaudet, lyijyttömät juotosseokset ja kasvanut automaatioaste yhdistyvät.
Hyvä uutinen on, että suojausmenetelmät ovat olemassa, ja niitä on käytetty maailmalla jo vuosia. Mexico Cityn metro sekä useat paperitehtaat, petrokemian laitokset ja voimalaitokset osoittavat, että VCI-kapseliperusteinen sähkökaappien suojaus on vakiintunut käytäntö, jolla voidaan saavuttaa mitattavia tuloksia.
Suomessa keskustelua käydään nyt yhä enemmän kunnossapidon ammattilaisten kanssa. Sama logiikka, joka on viety käytäntöön muualla, soveltuu hyvin myös suomalaiseen teollisuuteen.
Kunnossapidon arvo mitataan lopulta niissä tunneissa, jolloin linja toimii ilman, että kukaan joutuu pohtimaan, miksi yksi sähkökaappi taas käyttäytyy oudosti.
Apua kunnossapidon korroosion hallintaan
Jos tunnistatte tehtaassanne selittämättömiä sähkövikoja tai haluatte kehittää kunnossapito-ohjelmaa ennaltaehkäisevän korroosioneston suuntaan, autamme mielellämme.
Käymme tehtaallanne kartoittamassa kriittiset sähkökaapit ja annamme konkreettiset suositukset siihen, miten suojaus voidaan rakentaa kustannustehokkaasti. Asiakaskäynti ei sido mihinkään, ja se on maksuton.
Voit lähestyä meitä myös puhelimitse tai sähköpostitse. Vastaamme kysymyksiin pakkausprosessin yksityiskohdista ja autamme tunnistamaan, löytyykö ongelmaan kustannustehokas ratkaisu.
Lähteet ja lisätietoa
Tämä artikkeli pohjautuu Zerust Globalin asiantuntijasisältöön sekä yli 30 vuoden kokemukseen suomalaisessa teollisuudessa.
White, T. (2023). Corrosion Control for Control Rooms and Electronics: A Comprehensive Guide. Zerust Blog.https://www.zerust.com/blog/2023/11/02/corrosion-control-for-control-rooms-and-electronics-a-comprehensive-guide/
White, T. (2025). Preventing Subway Signaling Failures with Corrosion Protection for Electronic Components. Zerust Blog.https://www.zerust.com/blog/2025/10/21/preventing-subway-signaling-failures-with-corrosion-protection-for-electronic-components/
Zerust Vapor Capsules -tuotekuvaus.https://www.zerust.com/products/vci-emitters-diffusers/vapor-capsule-vci-emitter-diffusers/
European Commission: RoHS Directive.https://single-market-economy.ec.europa.eu/single-market/european-standards/harmonised-standards/restriction-use-certain-hazardous-substances-rohs_en
Tämä artikkeli on osa Zerust Oy:n kuukausittaista asiantuntijasisältöjen sarjaa. Seuraava artikkeli julkaistaan elokuussa 2026.


.png)
.png)